Olen harrastanut pientä podintaa omasta tilantteestani tällä hetkellä. Olen luonteeltani kova menemään ja todella tekeväinen ihminen. En oikeen osaa rauhoittaa omaa menenemistäni, mutta olen huomannut että välillä pitäisi rauhoittua ja osata rentoutua.
Parhaillaan kirjoittelen tätä tekstiä urheiluklinikan heräämöstä. Olen ollut polven eturistisiteen leikkauksessa. Hieman jännittää, miten paljon tulee kipuja vai tuleeko niitä ollenkaan. Nyt on aikaa mietiskelylle ja kuntoutukselle.
Monesti itsekkin teen sitä, että lupaan itselleni rauhoittua ja keskittyä asioihin mistä eniten välitän ja mitkä minulle elämässäni tuntuvat kaikkein tärkeimmiltä. Jostain syystä sitä kuitenkin ajautuu ja ajaa itsensä liian kiireiseen elämään. Nyt minun osaltani se ei enään tule kuuloonkaan. Teen asioita, joista itse välitän ja vietän aikaa sellaisten ystävieni ja lähemmäisteni kanssa, jotka ovat minulle tärkeitä. Tåytyy laittaa jäitä hattuun ja hoitaa polven kuntouttaminen kunnolla. Urheilun pariin on todella kova hinku, mutta siihen paluu tapahtuu vaiheittain rajoitteisesti.
Olen aina yrittänyt kaikille toitottaa, että antakaa itsellenne aikaa ja olkaa omia itseänne. Näitä elämiä, ei ole yhtään hukattavissa. Eläkää niinkuin itse haluatte ja ettei tarvitse vanhana miettiä, mitä ei tullut tehtyä. Tottakai pitää olla suvaitsevainen ja miettiä muitakin ihmisiä. Ei liian itsekäskään saa olla. Pitää kuintenkin joskus osata sanoa EI.
Mitä minuun tulee, niin aloitan itseni kuntouttamisen aktiivisesti takaisin työkuntoiseksi ja urheilu kuntoon. Kirjoittelen aktiivisesti blogiani ja facebook sivuani. Tulipa eilen ostettua ihka ensimmäinen järkkärikamera, niin pääsee kuvailemaan ja kehittämään uusia hienoja ideoitani. Eiköhän se tästä vielä meno kiihdy ja kevät kirkastu. Tottakai se on niin, jos vain itse haluaa ja kovasti tekee töitä sen eteen.
Elävästä elämästä. Suhteeni urheiluun ja erilaisiin ihmisiin. Rakkaudesta elämään! Simply Life!
keskiviikko 25. helmikuuta 2015
lauantai 14. helmikuuta 2015
Mitä ystävyys sinulle merkitsee?
Kukaan ei pärjää yksinään!
Ystävät ovat elämän suola.
Oletko koskaan miettinyt, mitä ystävyys sinulle merkitsee? Olen joskus ajatellut, että kyllähän sitä ilman ystäviä pärjäisi," joopa joo" eihän sillä ajatuksella kauaksi päästy. Minulle ystävät ja kaverit ovat erittäin tärkeitä kaikissa elämän asioissa. Itsellänikin on erittäin läheisiä ystäviä, ystäviä, kavereita ja ihan morjenstus tuttuja. Kaikki heistä ovat tärkeitä minulle, niistä syntyy ystäväpiirit ja kokonaisuudet elämään. Jotkut heistä ovat vain läheisempiä kuin toiset. Siihen vaikuttaa monet erilaiset tekijät, mutta silti en luokittele ystäviä millään tavalla paremmuus järjestykseen. Kaikki heistä varmasti tietävät, miten tärkeitä ovat minulle.
Olen huomannut, että kun itsellä on vaikeaa tai tarvitsee apua, niin silloin ystävän tarve on kultaakin arvokkaampaa. Herkästi unohtaa niiden tärkeellisyyden ja merkityksen itselleen. Minä en olisi selvinnyt elämäni vaikeista koukeroista ilman ystävieni apua. Tarvitsen heitä jokaikinen päivä tavalla tai toisella.
Minä olen erittäin hyvä esimerkki kiireellisestä ja toimeliaasta työmyyrästä, joka on monessa mukana. Väkisinkin sitä tutustuu ihmisiin ja saa uusia kumppaneita elämäänsä. Muistakaa antaa aikaa itsellenne, mutta älkää ikinä unohtako ystäviänne,kun joskus autat ystävääsi, niin varmasti hän auttaa sinua tarpeentullen.
Nykyajan ihmiset ovat niin tylyjä ja kiireisiä, että välillä oikeen hävettää heidän puolesta. Älä koskaan ole mitään muuta, kuin oikeasti olet. Älä yritä miellyttää ketään jollain epätodellisuudella.Ystävyys ja niiden tuomien haasteiden kanssa ei olla ikinä valmiita, vaan niihin opitaan kasvamalla elämän varrella.
Ystäviä ei voi ostaa, eikä niitä mistään putkahdakkaan, jos et itse ole aktiivinen ja tahdo ystäviä rinnallesi. Olen ikionnellinen, että minulla on teidät kaikki ystäväni.
Tuntuu, että sydämmeni kasvaa vain kasvamistaa, jos luulet, ettei sielä ole viellä paikkasi, niin voin sanoa, että varaus on jo tehty. Erittäin sydämmellistä ystävänpäivää kaikkille. Halatan, tervehditään ja lyödään kättä, kun tavataan.
torstai 12. helmikuuta 2015
Ruokailu ei ole rakettitiedettä
Mitä auto tarvitsee kulkeakseen eteenpäin? No tietenkin polttoainetta. Autoon voi työntää puhdastaja normaalia polttoainetta, jolloin se toimii ja kulkee eteen sekä taakse. Voit laittaa sinne epäpuhdasta ja huonolaatuista polttoainetta, jolloin se ei enään toimikkaan niin hyvin kuin normaalilla polttoaineella. Sitten voit ottaa kaiken irti ja "hifistellä" kaikenlaisilla lisäaineilla ja juuri sinun autoosi sopivilla huippu materiaaleilla, sitten se kulkee aivan järjettömän kovaa ja siitä saadaan kaikki tarvittava irti. Ruokailu on aivan samanlainen tapahtuma. Ei siitä kannata tehdä itselleen ongelmaa ja mitään ydinfysiikkaa. Aina tuputetaan kaikille jos jonkin muotoista diettiä ja ruokaohjelmaa. Itse en ole kumpaakaan tarvinnut vaan olen opiskellut aiheesta ja tutkinut asioita. Kokeilemalla mikä itselle parhaiten sopii. Kyllähän sen nyt norsukin tajuaa ettei laihduttava ylipainoinen terveellisempään elämään tähtäävä henkilö, maratoonari, kehonrakentaja ja ihan terveellisesti elävä ihminen voi syödä samalla tavalla ollakseen kaikki tyytyväisiä ja saavuttaakseen omat tavoitteensa.
Korostan kaikille, että nämä ovat minun mielipiteitä. Katsos, kun meiltä kaikiltahan sellainen löytyy yhtälailla kuin peräreikäkin. Mutta voin sanoa, että en myöskään paljoa potaskaa jutuissani puhu ja tämä pitääkin ymmärtää yleisenä ohjeena, ettei kaikkien tarvitse olla samanlaisia. Aina pitää verrata omaan itseensä, oli sitten kysymys urheilusta ruokailusta taikka parisuhteesta.
Muutamia oleellisia tipsejä, joita kannattaa kokeilla. Itse aloitin pitämällä ruokapäiväkirjaa ihan ruutupaperille. Kirjasin ruokailuajat ja mitä söin sekä juodut juomat. Nopeasti huomasi, että alitajuntaisesti käänsi ruokavaliota terveellisemmäksi, jottei se joutuisi päiväkirjaan. Kun pidät päiväkirjaa muutaman viikon huomaat, miten paremmaksi kokonaisuus on muuttunut ja voit lopettaa kirjan pitämisen, kunhan vain pidättäydyt uusissa opituissa ruokailu tottumuksissa. Syö n. 2-4h välein, se taas ihan riippuu töistä ja energiantarpeesta ja yksilöllisistä tekijöistä. Asia jota ei missään vaiheessa saa unohtaa on juotava vesi. Puhtaan veden juonti on kaiken a ja o terveellisemmän elämän jokaisella saralla. Sitä tarvitsee normaali ihminen, huippu-urheilija ja myös painon pudottaja. Ihan kaikki meistä sitä tarvitsee, jotta ihmiskeho toimii.
Useasti ihminen, kun ryhtyy vaikka painon pudotukseen, niin se tekee sitä sitten sata lasissa, eikä anna itsellen aikaa ja rauhaa asian suhteen, eikä missään nimessä löysiä. Ei tietenkään pidä lusmuilla, jos haluaa tuloksia, mutta joku järki kuitenkin kannattaa asiassa pitää. Se on aivan varma, että kun pistät perusasiat kuntoon ja pääkoppa pelaa täydellisesti, sekä kun itse nautit tekimisestäsi elämäsi on paljon sujuvampaa. Kukapa haluaa tuskailla ruokailun vaikeuden ja tarkkojen määrien kanssa ja sitten viellä olla kiukkunen siitä kun ne turhauttaa.
Nyt en sen enämpää paneudu ruokailun sisältöön, mutta tulossa kirjoitus, jossa kirjoitan omasta ruokailu tottumuksesta. Minun mielestäni suurin osa suomalaisista syö päin persettä. Minullakin on erittäin huippu kuntoisia kavereita ja ammattiurheilijoita. Mitähän osa niistäkin olisi, jos viitsisi paneutua ruokailuun kunnolla. Ranskalisilla ja nakeilla vain yksinkertaisesti ei pitkälle pötkitä.
Ota selvää mitä olet? Mitä haluat? Miten sen toteutat? Älä ole itsellesi liian ankara. Relaa! Jos tuntuu et pitää juoda saunakalja, niin juo. Jos tekee mieli juoda pullo kossua, niin juo, jos taas tahdot syödä karkkeja ja hampurilaisia niin syö. Ei ne sinua tapa ja se tekee pääkopalle hyvää. MUTTA tiedosta, että se on se kerta ja taas on palattava perus terveelliseen rytmiin. Pitää myös tietää mihin toullaiset asiat pidemmänpäälle johtaa.
Tästä jokaiselle pientä pohdittavaa illan pikkutunneille. Toivottavasti avasi edes jonkun silmiä ruokailun suhteen. Tarkennetaan hieman minun tyyliäni syömisen suhteen oma ruokailu osiossa. Pyydä apua jos tuntuu hankalalta. Autan mieluusti.
Korostan kaikille, että nämä ovat minun mielipiteitä. Katsos, kun meiltä kaikiltahan sellainen löytyy yhtälailla kuin peräreikäkin. Mutta voin sanoa, että en myöskään paljoa potaskaa jutuissani puhu ja tämä pitääkin ymmärtää yleisenä ohjeena, ettei kaikkien tarvitse olla samanlaisia. Aina pitää verrata omaan itseensä, oli sitten kysymys urheilusta ruokailusta taikka parisuhteesta.
Muutamia oleellisia tipsejä, joita kannattaa kokeilla. Itse aloitin pitämällä ruokapäiväkirjaa ihan ruutupaperille. Kirjasin ruokailuajat ja mitä söin sekä juodut juomat. Nopeasti huomasi, että alitajuntaisesti käänsi ruokavaliota terveellisemmäksi, jottei se joutuisi päiväkirjaan. Kun pidät päiväkirjaa muutaman viikon huomaat, miten paremmaksi kokonaisuus on muuttunut ja voit lopettaa kirjan pitämisen, kunhan vain pidättäydyt uusissa opituissa ruokailu tottumuksissa. Syö n. 2-4h välein, se taas ihan riippuu töistä ja energiantarpeesta ja yksilöllisistä tekijöistä. Asia jota ei missään vaiheessa saa unohtaa on juotava vesi. Puhtaan veden juonti on kaiken a ja o terveellisemmän elämän jokaisella saralla. Sitä tarvitsee normaali ihminen, huippu-urheilija ja myös painon pudottaja. Ihan kaikki meistä sitä tarvitsee, jotta ihmiskeho toimii.
Useasti ihminen, kun ryhtyy vaikka painon pudotukseen, niin se tekee sitä sitten sata lasissa, eikä anna itsellen aikaa ja rauhaa asian suhteen, eikä missään nimessä löysiä. Ei tietenkään pidä lusmuilla, jos haluaa tuloksia, mutta joku järki kuitenkin kannattaa asiassa pitää. Se on aivan varma, että kun pistät perusasiat kuntoon ja pääkoppa pelaa täydellisesti, sekä kun itse nautit tekimisestäsi elämäsi on paljon sujuvampaa. Kukapa haluaa tuskailla ruokailun vaikeuden ja tarkkojen määrien kanssa ja sitten viellä olla kiukkunen siitä kun ne turhauttaa.
Nyt en sen enämpää paneudu ruokailun sisältöön, mutta tulossa kirjoitus, jossa kirjoitan omasta ruokailu tottumuksesta. Minun mielestäni suurin osa suomalaisista syö päin persettä. Minullakin on erittäin huippu kuntoisia kavereita ja ammattiurheilijoita. Mitähän osa niistäkin olisi, jos viitsisi paneutua ruokailuun kunnolla. Ranskalisilla ja nakeilla vain yksinkertaisesti ei pitkälle pötkitä.
Ota selvää mitä olet? Mitä haluat? Miten sen toteutat? Älä ole itsellesi liian ankara. Relaa! Jos tuntuu et pitää juoda saunakalja, niin juo. Jos tekee mieli juoda pullo kossua, niin juo, jos taas tahdot syödä karkkeja ja hampurilaisia niin syö. Ei ne sinua tapa ja se tekee pääkopalle hyvää. MUTTA tiedosta, että se on se kerta ja taas on palattava perus terveelliseen rytmiin. Pitää myös tietää mihin toullaiset asiat pidemmänpäälle johtaa.
Tästä jokaiselle pientä pohdittavaa illan pikkutunneille. Toivottavasti avasi edes jonkun silmiä ruokailun suhteen. Tarkennetaan hieman minun tyyliäni syömisen suhteen oma ruokailu osiossa. Pyydä apua jos tuntuu hankalalta. Autan mieluusti.
keskiviikko 4. helmikuuta 2015
Poks, Pohjalle ja Sieltä ylös
Treenit ovat kulkeneet erittäin hyvin ja olen pysynyt terveenä! Olen ollut erittäin tyytyväinen tekemiseeni ja niinkuin viime julkaisussa kirjoittelin, että enään pikku hionta ja olen valmis laittamaan seinälle ison rastin ja nousemaan kehään. Mutta viikonloppuna ajatusmaailma ja tunnemyrsky laittoi kaiken ihan uusiksi. Loukkasin polveni ja epäilynä on eturistisiteen katkeaminen. Huomenna on magneettikuvaus polvesta ja pääsen piinasta, jolloin varmistuu vamman laatu! Olen istunut kotona kaksi päivää ja olen ihan ihmeissäni, että mitä tämä on?
Harmitus ja ahdistus on ollut todella kovaa. Olen erittäin iloinen, että olen ottanut kamppailu-urheilu vakuutuksen, joka kattaa hoitokuluni ja pääsen nopeammin toipumaan takaisin työkykyiseksi ja kohti tavoitteitani. Mikä ihmeellistä, niin kyllä tämän kanssa pystyy toimimaan, mutta ei urheilemaa, saati sitten pelastamaan kenenkään henkeä. Minulle, joka olen tämmöinen Durasell pupu, niin paikoillaan olemiseen on hieman vaikeaa tottua.
On huomenna tuomio mikä tahansa, niin laakereilleen en aio jäädä makaamaan, vaan pusken eteenpäin ja teen pohjatyön todella maltillisesti ja huolella, jotta saavutan omat unelmani. Tulette huomaamaan, että vanha sanonta "hätä keinot keksii" tulee olemaan läsnä kuntoutuksessani ja treeneissäni. Onhan minulla vielä keskivartalo, kaksi kättä ja toinen terve jalka. Se on työnantajan etu, että olen näin motivoitunut kuntouttamaan itseni mahdollisimman hyvin ja nopeasti taas työkykyiseksi. Jos joku sanoo tai on sitä mieltä, että voisin hyvin palata töihin, kun pystyn kuntosalillakin kuntoilemaan muun vartaloni kanssa, niin voin kyllä mielelläni vaihtaa kyseisen henkilö kanssa risan jalan terveeseen. Jos olisinkin toimistotyöntekijä, niin varmasi töihin paluu onnistuisi aikaisemmin. Toivotaan kuitenkin, ettei eturistiside ole poikki, vaan pääsen heti kuntoutukseen ja takaisin töihin.
Olen ollut erittäin tyytyväinen, kun ei ole tullut treenatessa isompia haavereita eikä kolhuja. Nyt kun jotain sattuu vähän enemmän, niin se pistää hiljaiseksi ja miettimään, mikä on tärkeintä ja mitä sitä haluaa elämässään tehdä. Olen aina tiennyt, että asetan itseni loukkaantumisvaaraan harrastaessani vapaaottelua. Mutta en minä ala elämään, niin kuin muut sanoo. Jos ei tee mitään, niin ei silloin voi tapahtuakaan mitään. Elän vain omaa vauhdikasta elämääni ja nyt sattui pieni vahinko.
Pääsisin paljon helpommalla, jos lopettaisi koko harrastamisen ja asettuisin aloilleen. En kuitenkaan tee sitä, koska intohimo vetää puoleensa ja tahdon kannustaa kaikkia puskemaan eteenpäin pienistä huolista huolimatta. Tulette näkemään seuraavan vuoden aikana aivan uskomatonta selviytymistä ja tavoitteiden saavuttamista. Kaikki tuki on tervetullutta! "Jeesaa mua, niin mä jeesaan sua"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)