Uupumus ja itsensä löytäminen!

Ajattelin kertoa teille, miten pienistä muutoksista asiat voivat olla kiinni. Pohjustan hieman juttua. Työskentelen ammattipalomiehenä ja työrytmini kostuu 24h yhtäjaksoisesta työvuorosta ja sen jälkeisestä lepopäivästä ja kahdesta vapaapäivästä.  No ensimmäisenä sitä kuvittelee, että huh huh onpas paljon vapaata. Niin minäkin olen ajatellut ja mitäs sitä muuta välipäivinä kuin tekisi toisia hommia. Nyt olen melkein taukoamatta tehnyt kaikki vapaapäivät rakennustöitä ja hyvin luontevasti se meni.  Oli useita viikkoja jolloin tuli kuusipäiväistä viikkoa tehtyä joissa oli sisälle kaksi palokunnan 24h vuoroa ja neljä yli 8h raksapäivää. Näin nuorena sitä ajattelee, etteihän tässä mitään ja hyvin menee, mutta todellisuudessa kuormitus on ollut henkisesti ja fyysisesti helvetin raskas. En kerennyt tekemään juuri muuta kuin olemaan töissä.  Kaikki asiat jäivät puolitiehen. Olin myös muutoinkin hyvä sydämminen ja lupauduin auttamaan kaikkia. Paskat! ihmiset käyttävät avuliaisuuttani hyväkseen ja repivät siitä kaiken hyödyn. Rahaa kyllä tulee, mutta kaiken, myös osaan tuhlata. Neljä vuotta tätä rumbaa on jatkunut ja siihen sisään on mahtunut paljon paljon kaiken näköistä vastoinkäymistä ja fyysistä loukkaantumista.

Mutta Mutta. Nyt noin kolme viikkoa sitten sanoin itseni irti rakennushommista ja vaikka töitä teinkin erittäin hyvän ystäväni kanssa, niin tämän parempaa päätöstä en ole aikuisiälläni itseni takia tehnyt.  Palo ja rakkaus pelastajan ammattiani kohtaan on entisestään kasvanut ja olen töissä paljon energisempi. Työvuoron jälkeiset päivät käytetään palautumiseen, että ollaan taas virkeitä seuraavaan vuoroon. Sitä sinäkin tahdot soittaessasi hätänumeroon.

Fiilis on aivan uskomaton. Treenaaminen ja kaikki tekeminen maistuu erittäin hienolta. Olen jo minun juttujani kirjoitellessa puhunut paljon itselleen tekemisestä, mutta itse olen huomannut, että sanon ja kerron ihmisille, miten tahtoisin tehdä. No en yhtään ihmettele miksi Lifestyle on niin pinnalla ja nyt olen sen oikein todenteolla löytänyt ja olen siitä erittäin iloinen.

Nyt todella teen juuri niitä juttuja mistä itse tykkään. Toivottavasti omilla jutuillani pystyn kannustamaan muita olemaan omia itsejään. Älkää polttako työllä itseänne loppuun. Elämiä on vain yksi elettäväksi. Minä aijon elää sitä nyt täysillä ja omalla tyylilläni. Minulla on paljon kivoja juttuja tulossa. Seuratkaa minua ja olkaa ajan hermolla.

 Facebook MäoonvaanMä 

 Instagram @maoonvaanma

Seuraavissa jutuissa kerron mitä minun elämääni kuuluu ja missä vaikutan.

Kaikenlainen harrastaminen on tärkeää.

Näin Rion Olympialaisten päätyttyä moni media on aktivoitunut miettimään, missä menee vikaan huippu-urheilun osalta, kun ei mitali tulosta tullut toivotulla tavalla. Monet tahot puhuvat, että pitäisikö tukiavustuksia kohdentaa tiettyihin lajeihin, missä voitaisiin pärjätä olympialaisissa. Tästä puhutaan valtakunnallisesti. Mutta mitähän helvettiä?? Näinkö se nyt sitten pelaa, että media ja suuret tahot ohjaavat toimintaansa, niin että pitää valita joku näistä lajeista omakseen, jos siinä haluaa menestyä vaikkei laji kiinnostaisi itseään yhtään. Ei se nyt ihan näin voi mennä.

Se mikä minua tässä asiassa enimmäkseen kiinnostaa on se, miten minä voin harrastaa toimintaa kotikaupungissani ja lähiympäristössä. Suomessa monet yhdistykset toimii pääsääntöisesti vapaaehtoistoimin, varsinkin pienemmissä kunnissa. Olen huomannut monien yhdistysten toiminnassa hieman närkästyneisyyttä ja luovuttamisen makua. Henkilöstö ”ukkoontuu” ja toiminta ei ole vuosikausiin muuttunut miksikään. Yksi suurin tekijä on Kunta. Kunnan pitää tukea ehdottomasti kaikkia harrastusmuotoja tasavertaisesti. Ei todellakaan voida miettiä sitä, että eihän tuo ole mistään peräisin ja ei tuossa ole mitään järkeä. Mitä jos joku toinen pitääkin sitä toimintaa mielettömän hienona ja tykkää siitä , että sitä on omassa kotipaikassaan helppo harrastaa, niin siksi hän myös asuu täällä. Pitää ottaa ajattelumallia uudelle asteelle ja miettiä, mitä siitä seuraa jos pyrimme saamaan kaikille jotain.  Minun kotikaupungissani, kun kaikki on tottunut valittamaan ja vinkumaan, kun ei täällä ole mitään. No pitäisikö asialle tehdä jotain?  Pienillä muutoksilla ja oikeanlaisilla asioiden priorisoinnilla saataisiin paljon asioita aikaiseksi. Pelkästään ei voida ajatella, että kunnalta saataisiin valmis avustus ja sillä hoidetaan kaikki asiat. Jokainen yhdistys tai toimia tarvitsee aktiivisen ja toimeliaan vetäjän, jolla on halu viedä asioita eteenpäin. Älkää jääkö laakereilleen makaamaan ja tyytykö siihen, että täällä ei ole mitään mitä voisi tehdä.  Erittäin hyvä esimerkki löytyy Karkkilassa Tuorilan vapaaehtoinen palokunta ry.  Siellä ei jääty odottelemaan, mitä muut tekisivät asioille vaan otettiin itse ohjat ja aloitettiin oman kehityksen rakentaminen.  Tuloksena on ollut palokunnan suuri kehitys vuosien saatossa. Kaksi uutta paloautoa, kymmenkunta uutta miehistön jäsentä, kolmekymmentä nuorta palokunta harrastajaa ja viimeisimpänä upouusi paloasema, jossa erittäin mahtavat harrastetilat. Nämä kaikki vain siitä, kun henkilöstö tekee asioita puhtaasti sydämellä ja omaa intohimoa ajatellen. Kaikki on tehty vapaaehtoistoiminnalla ja saatu mahtavia tuloksia aikaan.  Näissä kaikissa on kunta ollut mukana tukemassa. Tämä toimikoon yhtenä esimerkkinä, että kyllä sitä saa aikaan, jos vain tahtoo eikä tyydy siihen tuttuun ja turvalliseen.

Toivon ihmisten saavan kipinää ja uusia näkökulmia kirjoituksistani. Voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon asioista, mitä pitää toimiva yhteisö sisällään ja mielipiteestäni perseelleen hoidetusta kunnallispolitiikasta. Tämä on myös iso kysymys harrastus mahdollisuuksien ylläpitämiseen kotikaupungissa.  Asiat eivät tule tarjottimella valmiin, vaan niiden eteen on nähtävä vaivaa. Yksi tärkeä asia menestykseen on avoimuus ja kyky tehdä kompromisseja. Olen nähnyt niin monta huonoa esimerkkiä, kun toiminnan vetäjällä on liian suuret mielipiteet ja oma näkemyksensä. Sellainen toiminnan johtaja ei ole minun mielestäni oikeanlainen johtamaan toimintaa. Voitte varmasti samaistua ja tiedätte sellaisia henkilöitä jotka näin toimivat. Useasti heidän alaisessa toiminnoissa on sellaista riitaa ja sanomista, mikä ei tue millään tavalla sitä tavoitetta jota toiminnalla haetaan.  Toimivan yhdistyksen tai yrityksen pyörittäminen ei ole mitään rakettitiedettä. On vain hyviä ja huonoja toimintatapoja.  Kaikki jotka toimitte harrastusten piirissä, niin aktivoitukaa ja ottakaa kaikki ilo irti toiminnastanne. Kehittäkää ja laajentakaa toimintaanne. Kunnan päättäjät herätkää ja miettikää mikä vie asioita eteenpäin, älkääkä miettikö kenen idea tämä nyt oli ja kuka siitä saa kunnian. Tehkää päätöksi yhdessä ja kaikkien etujen hyväksi. Välillä tuntuu ettei mistään tule mitään, mutta kun jaksaa vaan painaa oman tavoitteen eteen, niin kyllä siitä hyvä tulee. Positiivisuus auttaa jaksamaan.

Harraste rikasta syksyn alkua kaikille.